Siltojen kaupungin
kotiseutuyhdistys
itäisessä Hämeessä
HEINOLA-SEURA
Heinolan vaakuna
Etusivu
 
Ajankohtaista
 
Aloitteet
 
Galleria
 
Hakemisto
 
Hallinto
 
Historia
 
Juhlat
 
Julkaisut
 
Linkkisivu
 
Tarinatupa
 
Tietovakka
 
Toiminta
    
KAUPUNGINMUSEO VIRITTYI JOULUTUNNELMAAN
 
 
Museon joulukuusi
 
Näyttelysalin joulukuusi on puettu vanhaan tyyliin Weisteen tehtaan koristeilla.
 
H
einolan kaupunginmuseossa on avautunut joulunäyttely. Tällä kertaa museosali on tulvillaan joulun säihkettä vuosikymmenien ajalta. Museo on saanut käyttöönsä K. A. Weiste Oy:n joulukoristekokoelman, jonka on koonnut ja täydentänyt sukuun kuuluva Kaisu Salmi.
 
Yhtiön perustaja Kalle Aimo Weiste (1881-1963) oli kansakoulunopettaja ennen siirtymistään liikealalle. Hänen sisarensa Viivia Veiste toimi Heinolan seminaarin piirustuksen ja käsitöiden opettajattarena vuosina 1921-45. Myös piirilääkäri Pentti Kivinen kuului sukuun.
 
 
Weisteen koristeita
 
Weisteen koristeita
 
K. A. Weiste Oy perustettiin vuonna 1924, jolloin yhtiön tärkein tuote oli hopeoitu koristenauha. Aikojen kuluessa tehdas on valmistanut monenlaisia kuusten koristenauhoja alkuaikojen hopeoidusta kuparilangasta nykypäivän muoviin, erilaisia joulukuusenpalloja lasisista muovisiin, tonttuaiheisia makeisrasioita ja vihreitä jouluköynnöksiä. Tehdas aloitti pienessä verstaassa Helsingissä, mutta laajensi pian toimintaansa.
 
Weisteen koristeita
 
Weisteen koristeita
 
Weisteen koristeita
 
Tänään K. A. Weiste Oy on Pohjoismaiden ainoa joulukoristeiden valmistaja. Tehtaan tuotteet kertovat hienolla tavalla suomalaisen joulunvieton pitkästä perinteestä.
 
 
Flora Danica -astiasto
 

Kaupunginmuseon perinteinen osuus kertoo 1800-luvun lopun porvariskodin joulusta. Joulukuusi on koristeltu sen ajan joulukoristein ja Gloria in exelsis Deo -nauhoin. Joulukuusi ilmestyi säätyläiskoteihin 1700-luvun lopulla, mutta yleistyi vasta 1900-luvun alussa kansakoululaitoksen kuusijuhlien myötä.
 
Kasvitieteilijä Carl von Linnén kunniaksi on katettu joulupöytä. Astiastona on museon kokoelmaan kuuluva Tanskan kuninkaallisen posliinitehtaan valmistama kuuluisa kasviaiheinen Flora Danica.
 
Flora Danica -posliinia
 
Astiasto tilattiin 1790 ja tehtävä annettiin Kongelige Porcelainsfabrikille. Sen oli tarkoitus olla Tanskan kuninkaan, Kristian VII (1749–1808), lahja Venäjän keisarinna Katariina Suurelle (1729–96) ja esitellä Tanskan kasvistoa, Flora Danicaa, jonka ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1761 Linnén ja valistuksen hengessä.
 
Flora Danica -posliinia
 
Johan Christoph Bayer aloitti työn, joka kesti yli kymmenen vuotta. Astiasto valmistui 1802, vuosia sen jälkeen kun Katariina oli jo kuollut. Se jäi kuninkaalliseen omistukseen ja sitä käytetään edelleen arvokkaissa tilaisuuksissa kuten kuninkaallisissa häissä, valtiovierailuilla ja syntymäpäivillä.
 
Alkuaan astiastoon kuului 1800 osaa, joista tähän päivään on säilynyt n. 1500. Astiaston uudelleenvalmistus alkoi 1863 kun Tanskan prinsessa Alexandra meni naimisiin Walesin prinssin Edwardin kanssa.
 
Flora Danica -astiasto tilattiin 60 hengelle Tanskan naisväen häälahjaksi nuorelle parille. Astiaston valmistus jatkuu tänäänkin ja se on vanhin edelleen tuotannossa oleva astiasto.
 
 
Flora Danica -posliinia
 
Teepöytä à la Linné
 
 
Fasaani-astiasto
 

Ruokasalin keskipisteenä on joulupöytä, jossa komeilee Arabian ja Gustavsbergin tehtaiden täydellinen Fasaani-astiasto. Kattaus on näyttävä, sillä 1800-luvun lopulla muotiin tulivat isot vadit ja liemikulhot. Kattaus kertoo, että jouluna ruoka oli silloinkin tärkeässä asemassa jouluna.
 
Joulupöytä
 
Joulupöytä
 
Teepöytä
 
Vihreässä salissa odottaa jouluinen teepöytä herkkuineen.
 
Pientä hyvää
 
Ruokasalin ja ...
 
 
Pientä hyvää
 
... vihreän salin sivupöydille on katettu pientä hyvää jouluvieraille.
 
 
Keittiö
 
Keittiön hellan ja pöydän äärellä valmistuvat jouluruoat ja leivonnaiset.
 
 
Näyttelyssä kävi Heinola-Seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola. Ilokseen hän löysi koristeiden joukosta lapsuutensa enkelikynttelikön. Kauniisti helisevä pöytäkoriste oli jo 1950-luvulla Weisteen tuotannossa.
 
Kalevi Peltola