Moninkertainen Hupi
 
Bad Gastein, 23.3.2001
 
Tervehdys Itävallasta, hyvät ystävät!
 
Vietettyäni viikon Salzkammergutissa, olen tämän toisen viikon etelämpänä. Tänne Bad Gasteiniin on Salzburgista matkaa rautateitse 99 km eli täsmälleen saman verran kuin Helsingistä Lahteen maanteitse. Rataa pitkin kulkevat junat mm. Klagenfurtiin (jossa Herr Haider hallitsee Kärnteniä), Zagrebiin ja Belgradiin.
 
Asun viihtyisässä majatalossa nimeltään Landhaus Gletschermühle, jonka aamiaispöydässä tutkin tänä aamuna faksia Eine Information der Gasteiner Bergbahnen AG und der Dorfgasteiner Bergbahnen AG, otsikkoina Schnee Info, Tipps für Wochenende, Der Witze des Tages.
 
Minua tietenkin kiinnosti lähinnä viimeinen kohta - lumestahan ei kaupungilla ole tietoakaan, eikä minulla ole vähäisintäkään aikomusta nousta vuorille laskettelemaan. Seuraavassa gasteinilaisten päivän vitsi teidänkin iloksenne:
 
Heini benötigt Passfotos und begibt sich ins Fotogeschäft.
 
"Sehr gerne", sagt dir bedienende Dame, "wollen Sie die Bilder gleich mitnehmen?"
 
"Was?" fragt Heini ganz erstaunt, "Sie haben mein Bild vorrätig?"
 
Tämä Gastein on muuten aika erikoinen "paikkaseutu". Ollin piloillaan keksimä sana sopii tänne kuin nakutettu.
 
Suuren laakson kuilumaisessa eteläpäässä, komean vesiputouksen ympärillä sijaitsee tämä Bad Gastein (kirjoitetaan myös Badgastein), jonka olemuksessa on entisaikain keisarillista mahtipontisuutta - tosin paikoitellen jo hieman ränsistyneenäkin. Komeat rakennukset, Grand-hotellit, Casinot ja kongressikeskukset on rakennettu hankalasti ja hajalleen jyrkille rinteille. Kunnon keskustaa ei oikeastaan ole, sillä kapeat kadut kiemurtelevat rinteillä. Keskustaksi kyllä sanotaan Kongressiaukiota apteekkeineen, parkkikolosseineen ja muutamine liikkeineen.
 
Noin kymmenen kilometriä pohjoisempana, jo varsin tasaisella maalla sijaitsee Bad Hofgastein, joka ylväämmästa nimestään huolimatta on paljon tavallisempi, kodikas itävaltalainen alppikaupunki. Toki silläkin on sentään oma kongressitalonsa.
 
Runsaat viisi kilometriä Bad Hofgasteinista pohjoiseen sijaitsee yhdyskunnista pienin, Dorfgastein, jossa en ole vielä ennättänyt käydä.
 
Kaksoismonarkian kultaiset ajat siintävät täällä yhä helposti mielessä. Tästä osoituksena liitän mukaan kuvan, jonka nappasin rautatieaseman seinästä. Hänen Keisarillinen ja Kuninkaallinen Apostolinen (?) Majesteettinsa Keisari Franz Joseph I kävi avaamassa Bad Gasteinin rautatien.

 

 

 
Eilen tein junamatkan Lienziin, Itä-Tirolin viihtyisään pääkaupunkiin, jonka hieman maalaisesta olemuksesta tyystin puuttuu Bad Gasteinin pröystäily. Valitettavasti pääaukiolla ja sen lähikujilla jyräsi melkoinen maankaivureitten meteli. Ilmeisesti asensivat kaukolämpöputkia.
 
Sitten Der Wissenschlag des Tages:
 
Lienz lausutaan ihan niinkuin se kirjoitetaan, e:n kera, ei Liinz, kuten Wieniä mukaillen sanoin aseman lippuluukulla. Sainkin lipunmyyjältä pienen oppitunnin, hän kun halusi varmuuden siitä, etten ollut menossa Linziin.
 
Tänään aamiaisella Landhausin emäntä kysyi ystävällisesti: "No, mitäs Linziin kuului?" Olin kertonut hänelle eilen matkustavani "Liinziin".
 
Muuten: muutama kilometri etelään Bad Gasteinista valtamaantie tyssää vuoren seinään. Autot pistetään junaan ja kuskataan kiskoilla tunnelin läpi 12 km etelämmäksi vuoren toiselle puolelle. Tauerntunnelilla on pituutta 8550 metriä (ehdin nähdä junan ikkunasta tunnelin suulla seisoneen taulun).
 
Keväisin terveisin Artos


moninkertainen hupi -sivulle
Tämän sivun teksti ja kuvat copyright © 2003 Arto Sakari Korpinen