5/2004
 
Zell am Main bei Würzburg
 
4. marraskuuta 2004

 
Meine Damen und Herren, herzliche Grüße aus Deutschland!
 
Tukikohdakseni Saksan kaupunkeja kolutessani valitsin tällä kertaa Würzburgin. Saksan rautateitten karttaa tutkiessani huomasin, että Würzburgin sijainti on ihanteellinen: täältä lähtee ratoja joka suuntaan.
 
Tarkasti ottaen en kuitenkaan majaile Würzburgissa, vaan aivan sen kyljessä nyhjöttävässä pikku kauppalassa (Markt) nimeltään Zell am Main. — joka on siis yksi minulle jo hyvin tutun itävaltalaisen Zell am Seen kaimoista.
 
Päädyin Zell am Mainiin puolivahingossa. Etsiessäni internetin avulla edullista majoitusta Würzburgista, se löytyikin naapurista. Kaikin puolin viehättävä ja kodikas Gasthaus Weinstube Schnatterloch sijaitsee pienen Rathausplatzin laidalla.
 
Muuten Zell ei ole erityisen viihtyisä paikkakunta. Pitkä pääkatu on erittäin kapea ja ahdas eivätkä yksitoikkoiset talot sen varrella ole millään tavalla kiinnostavia. Ja mikä kummallisinta, niissä on vain muutama vaivainen pikkuliike, niin kauppalassa kuin ollaankin.
 
Bussilla ja raitiovaunulla Zellistä pääsee Würzburgin päärautatieasemalle parissa kymmenessä minuutissa; matkaa lienee noin kuusi kilometriä. Pysäkille kävelen parissa minuutissa. Vielä lähempänä sijaitsee valikoimiltaan oiva keskikokoinen marketti.
 
Zellin Raatihuoneen aukio on pikemminkin pieni puistikko, jonne autoilla ei ole asiaa. Niinpä täällä valitsee täydellinen rauha ja tunnen olevani kuin herran kukkarossa.
 
Tämän kuvan otin varsin tilavan huoneeni isosta kattoikkunasta. Itse raatihuone on vasemmalla, samalla puolella kuin Weinstube Schnatterloch, eikä siten näy kuvassa.
 

 
Tämän kuvan Würzburgista näppäsin jo viime kesäkuussa, kun tein tänne Mainzista käsin päivän reissun. Joki on tietenkin se samainen, jo mainittu Main.
 

 
Toissapäivänä matkustin Bambergiin, joka kiinnosti minua hieman erikoisesta syystä: Bambergin sinfonikkojen kotikaupunkina. Minulla nimittäin sattuu olemaan aika monta tämän maailmankuulun orkesterin soittamaa levyä.
 
Orkesterin historia on varsin erikoinen. Kun toisen maailmansodan jälkeen Prahan Deutsche Philharmonien muusikot päättivät yksissä tuumin loikata länteen, he valitsivat Bambergin uudeksi kotikaupungikseen. Eivätkä tehneet huonoa valintaa.
 
Bamberg on nimittäin paljon hienompi ja kiinnostavampi historiallinen kaupunki kuin etukäteen luulinkaan. Kuvan vanhasta raatihuoneesta näppäsin illan ollessa jo hämärtymässä. Se on rakennettu jännästi keskelle jokea — venetsialaiseen tyyliin.
 

 
Kirjakaupan tarjouspöydällä Raatihuoneen lähellä huomasin värikkäästi ja veikeästi kuvitetun ja kovakantisen vitsikirjan Ultra krasse Witze, hinta vaivaiset 2,50 euroa. Tietenkin se piti ostaa.
 
Sopineekin, että luomme tässä samalla pienen katsauksen saksalaiseen koululaishuumoriin.
 
In einer Höhle hängen viele Fledermäuse, alle ordentlich mit dem Kopf nach unten. Nur eine hängt mit dem Kopf nach oben.
- Was ist denn mit der los, fragt eine der Fledermäuse.
- Ach, die hat den Yoga-Fimmel!"

 
Sanaa Fimmel en löytänyt sanakirjastani. Varmaankin Sir Sam Berliinistä osaisi kertoa, mitä se tarkalleen tarkoittaa!?
 
Tuskin olisin hoksannut matkustaa Rothenburg ob der Tauberiin, ellei City Guide Deutschland -matkaoppaan kantta koristaisi siellä näpätty kaunis kuva.
 
Tukeva kirja esittelee 368 sivullaan peräti 175 kaupunkia. Jokaiselle on omistettu yksi aukeama, niin 1 700 000 asukkaan Hampurille kuin 12 000 asukkaan Rothenburgillekin. Ainoana, säännön vahvistavana poikkeuksena on Berliini, jolle on suotu kaksi aukeamaa.
 

 
Ehyinä säilyneitten muurien täysin ympäröimä Rothenburg ei suotta kuulu Baijerin ja samalla Saksan matkailun pääkohteisiin. On todella nautinnollista samoilla sen tunnelmallisilla kujilla ja ihailla viehkeitä vanhoja rakennuksia.
 
Tosin tämä "vanhuus" on osittain silmänlumetta, sillä liittoutuneet tahrasivat kilpeään pommittamalla kaupunkia barbaarimaisesti keväällä 1945 eli aivan sodan loppuvaiheessa. Rothenburg koki siis saman kohtalon, mielettömän kostoiskun kuin Dresden, tosin huomattavasti pienemmässä mittakaavassa. Niinpä vauriot on saatu korjatuiksi ja kaupunki täysin entiselleen. Siltä ainakin näytti turistin silmin.

 
Polizist zum Angler:
- He, Sie da, können Sie denn nicht lesen? Auf dem Schild steht doch: "Angeln verboten."
- Aber ich angle doch gar nicht, ich bade nur mein Würmchen.
- Das kostet Sie fünfzig Euro.
- Aber wieso denn das?
- Ihr Würmchen trägt keine Badehose!

 
Jatkoa seuraa...
 
Alles Gute wünscht Ihnen

 

 

 

 
  Näpsäyttämällä yllä olevaa MH:n logoa
pääset katsomaan vanhoja Moninkertaisia Hupeja.