Hondrich 11.7.2005
 

Grüezi, hyvät ystävät!
 
Sveitsiläisten asemakellojen arvoituksen vastausaika meni umpeen viime yönä. Niinpä on aika kertoa oikea vastaus. Mutta sitä ennen sveitsiläishupia huuleen.
 
 
Ein Deutscher will in einer Schweizer Bank Geld einlegen.
- Wie viel wollen Sie denn einzahlen?, fragt der Bankangestellte.
- Eine Million, flüstert der Kunde.
- Sie können ruhig lauter sprechen, meint der Bankangestellte, Armut ist hier in der Schweiz keine Schande. 
 
Kysymys kuului:
 
Missä ajassa tämän kellon punainen viisari kiertää täyden kierroksen, ylhäältä keskeltä eli kello kahdentoista kohdalta lähtien?
 

Oikea vastaus:
 
59 sekunnissa.
 
 
 
 
Oikeanpuoleisessa kuvassa punainen sekuntiviisari on ehtinyt pyöriä yläasennosta lähtien jo melkein kaksikymmentä sekuntia. Silti minuuttiviisari on yhä pykälän kohdalla (kahta minuuttia vaille).
 
Tästä voi päätellä, että minuuttiviisari ei liiku koko ajan.
 
Näin ollen sen täytyy nytkähtää kerran minuutissa yhden pykälän eteenpäin. Ja tämä tapahtuu tietenkin minuutin täytyttyä, ei ennen.
 
Punaviisari puolestaan liikkuu tasaisesti liukuen kellotaulun ympäri.
 
Vasemmanpuoleisessa, aiemmin otetussa kuvassa minuuttiviisari on jo nytkähtänyt näyttämään kahta minuuttia vaille. Silti punaviisari on yhä yläasennossa.
 
Tästä voi päätellä, että punaviisari on hetkeksi pysähtynyt.
 
Ja juuri tämän pysähdyksen aikana minuuttiviisari nytkähtää eteenpäin.
 
Kuinka pitkäksi aikaa punaviisari pysähtyy?
 
Oman arvioni mukaan pysähtymisaika on jokseenkin tarkalleen yksi sekunti. Ja varsin luonnolliselta tuntuukin, että pysähtymisajaksi on säädetty täsmälleen yksi sekunti, ei enempää eikä vähempää.
 
Koska punaviisari pysähtyy joka kierroksella sekunnin ajaksi, on sen kierrettävä kellotaulu 59 sekunnissa.
 
Toisin sanoen punaviisari ei ole täsmällisesti ottaen sekuntiviisari ollenkaan, vaan 0,98-sekuntia-viisari! (59/60 = 0.98333...)
 
 
Miksi sitten yksilöin kysymyksen kohteeksi Lausannen aseman kellon ("tämän kellon punainen viisari")?
 
Siksi, etteivät Sveitsin asemakellot aivan sataprosenttisesti toimi tällä tavalla. Esimerkiksi Zürichin päärautatieaseman valtavan päähallin valtava kellokuutio on sääntöä vahvistava poikkeus. Sen minuuttiviisarit liikkuvat koko ajan - vaikka aseman muut kellot ovatkin tavanomaisia nytkähtelijöitä.
 
Myönnän, ettei kuvien perusteella aivan välttämättä päädy yllä esittämiini johtopäätöksiin. Voihan esimerkiksi kuvitella, että minuuttiviisari nytkähtäisikin juuri ennen minuutin täyttymistä, eikä punaviisari lainkaan pysähtyisi.
 
Mutta tässä tapauksessa vasemmanpuoleisen kuvan aikaansaaminen olisi kyllä ollut huomattavasti vaikeampaa.
 
Vain yksi ainoa oikea vastaus saapui, ja sen lähetti Sir Matthew.
 
Hänelle raikuvat aplodit!
 
Innokkaana ja taitavana webissä surffaajana Sir Matthew päätyi oikeaan vastaukseen virtuaalis-empiirisesti. Googlen suosiollisella avustuksella hän oli löytänyt webistä Sveitsin asemakellon - näytönsäästäjänä!
 
Jo eilen postitin Sir Matthew'lle lupaamani Sveitsin-kortin Genevestä.
 
 
Asemakellon arvoituksen jälkeen tässä pohdittavaviksi Sir Matthew'n webistä löytämiä erikoisia kysymyksiä. Jos keksitte mojovan vastauksen, ottaa MH sen melihyvin vastaan.
 
- Jos sanon että valehtelen aina, valehtelenko silloin?
 
- Mitä teet jos näet uhanalaisen eläimen syövan uhanalaista kasvia?
 
- Miksei kissanruoka ole hiiren makuista?
 
- Jos ajat valon nopeudella, mitä tapahtuu kun sytytät ajovalot?
 
- Mikä on pimeyden nopeus?
 
- Jos kuuro viittoo kirosanan, peseeko äiti hänen kätensä saippualla?
 
- Jos tefloniin ei tartu mikään, miten se saadaan kiinni paistinpannuun?
 
- Jos pikaliima kiinnittää mitä vain, miksei se kiinnity tuubin sisälle?
 
- Jos jäniksenkäpälä tuottaa onnea, mitä jänikselle tapahtui?
 
- Mistä tietää että näkymätön muste on loppu?
 
 
Ja lopuksi vielä sveitsiläishuumoria.
 
Ein Amerikaner belehrt einen Schweizer:
- Wir schreiben "New York" und sagen "Nüiork".
 
Meint der Schweizer:
- Wir schreiben "Wie bitte, was haben Sie gesagt?" und sagen "Hä?".
 
Grüessli
 
 
 
 
Moninkertainen Hupi netissä:
http://artos.pp.fi/monihupi.htm