Grüezi!

 

Tervehdys Sveitsistä, alppien hellästä huomasta, jonne Moninkertaisen Hupin toimitus on jälleen siirtynyt joksikin aikaa.

 

Blick, "Die Tageszeitung der Schweiz", on meikäläisten iltalehtien tapainen lööpeillä elämöijä.

 

Lehdestä voi päivittäin lukea, mikä sen lukijoita naurattaa:

 

Leserwitz 21.10.2005

 

Es läutet an der Haustür. Anna öffnet.

- Guten Tag, wir sammeln für das Altersheim!

- Das ist aber nett, die Oma können Sie gleich mitnehmen. Opa ist noch einkaufen.

 

Melanie Fuster, Appenzell

 

Lesewitz der Woche 22.10.2005

 

- Sag mal, Robi, warum schliesst du eigentlich die Augen, wenn du Bier drinkst?

- Weil mir beim Anblick des Gerstensaftes das Wasser im Mund zusammenläuft. Und ich mag kein Bier mit Wasser!

 

Marthe Stettler, Tramelan BE

 

Muutamia päiviä sitten käväisin Sherlock Holmesin jalanjäljillä Meiringenissa, pienessä ja sievässä marengin synnyinkaupungissa, jossa sijaitsee mestarisalapoliisille omistettu museo - kuten Moninkertainen Hupi on jo parisen vuotta sitten raportoinut.

 

 

 

 

Siinähän Sir Sherlock istui vanhalla tutulla paikallaan Conan Doylen pleissin kulmalla maailmanmenoa tarkkailemassa. Ja tietenkin vainuamassa uusia konnantöitä.

 

Yhä piippu hampaissa, täytyy valitettavasti todeta. Ei ole valistus purrut vanhaan koiraan.

 

Takana näkyy hiukan hänen museotaan, entistä englantilaisturistien nättiä kirkkoa, jonka päätyyn on ympätty ruma uloke eteiseksi.

 

Sir Sherlockin tuttu kotiosoite sijaitsee nyt Meiringenissa.

 

 

Kuvassa näkyvä auto ei tietenkään ole Sir Sherlockin: hänellähän on kirkkaan keltainen mini, oikea namupala, kuten muistamme.

 

 

Sehän on selvää, että Sir Sherlockille ja hänen ihailijoilleen on Meiringeniin perustettu oma, mestarin nimeä kantava hotelli.

 

Mutta miksi "Sporthotel"?

 

Vaikka Sir Sherlock muistaakseni on nyrkkeilyä harrastanutkin, on hän kuitenkin pohjimmiltaan  rakkaan viulunsa seurassa viihtyvä taiteellinen sielu.

 

Nicht wahr?

 

Tässä hotellin pääovi. Näette myös erään Alter Kameradin kameroineen sihtailemassa.

 

 

Se, onko hotellin ravintola Sir Sherlockin kantapaikka, jäi arvailun varaan.

 

Joka tapauksessa hänen ruokailu- ja juomailurauhansa varmistamisesta on huolehdittu kiitettävästi:

 

 

Hotellin edustalle on tuotu mitä ilmeisimmin Sir Sherlockin käyttöön aito lontoolainen puhelinkoppi. Tosin siinä ei ole enää puhelinta, sillä Sir Sherlock seuraa luonnollisesti tarkoin aikaansa ja käyttää nykyään yksinomaan hienoa nokialaistaan.

 

Bernin kantonin asukkaita voi sanoa Sveitsin hämäläisiksi, sillä heidän kaikkinainen hitautensa on lukemattomien vitsien aiheena.

 

Berniläiselle ei esimerkiksi pidä koskaan kertoa hauskaa juttua lauantaisin, sillä muuten hän häiritsee sunnuntaina naurullaan papin saarnaa.

 

Ein Zürcher, ein Aargauer und ein Berner schliessen eine Wette ab. Gewinnen wird, wer am schnellsten drei Vogelnamen aussprechen kann.

 

Der Zürcher, wie aus der Pistole geschossen: "Starabent" (Star, Rabe, Ente).

 

Der Aargauer, auch noch sehr fix: "Finkmeispatz" (Fink, Meise, Spatz).

 

Der Berner: "Ein Hühnervogel, ein - ähhhh-Krähenvogel und - ähhhhh - sonst noch ein Vogel."

 

Hitaudesta saattaa kuitenkin olla joskus etua, jopa autokilpailussa:

 

Der Berner Rüedel Rüfenacht gewinnt ein gefährliches, kurvenreiches Autorennen. Und erklärt hinterher seinen Freunden das Geheimnis seines prächtigen Erfolges:

 

- Jedesmal, wenn ich bremsen wollte, lag die Kurve schon hinter mir.

 

Mutta berniläiset eivät ole vain hitaimpia vaan myös rauhallisimpia sveitsiläisiä:

 

Im Verlauf der Franzosenschlacht bei Neuenegg, 1798, flog eine Kanonenkugel durchs offene Fenster eines bernischen Bauernhauses und zertrümmerte eine Ofenecke.

 

"Frau", sagte Bauer bedächtig, "mach das Fenster zu!"

 

Nämä berniläisjutut olen poiminut eilen ostamastani kirjasta Schweizer Witz (gesammelt von Fritz Herdi, Ott Verlag Thun, 13. Auflage, 70. Tausend, 2003).