Päähakemisto Konserteissa koettua - hakemisto
Arto Sakari Korpinen - Konserteissa koettua - 1
Kun
Olli Mustonen
ensi kertaa orkesteria johti
 
 
Olli Mustonen Lahden kaupunginorkesterin kapellimestarina ja pianosolistina Lahden konserttitalossa 12.9.1991. Ohjelmassa Beethovenin sinfonia nro 6 F-duuri (Pastoraalisinfonia) ja pianokonsertto nro 1 C-duuri.
Olli Mustonen, suomalaisen musiikkiyleisön lempilapsi, tarttui ensi kertaa julkisesti tahtipuikkoon ja kokeili kykyjään kapellimestarina johtamalla Beethovenin Pastoraalisinfonian.
Jos kysymyksessä olisi ollut tavallinen pulliainen, tapahtuma tuskin olisi herättänyt kummoistakaan huomiota. Mutta vahvasti omaleimaisena pianistina maailmanmainettakin saavuttanut Mustonen kuuluu luonnollisesti erikoistapauksiin. Niinpä ilmassa oli jännitteistä mediatapahtuman tuntua, kun nuori maestro asteli konserttisalin lavalle Lahden kaupunginorkesterin eteen.
Monen kuulijan mielessä luullakseni väikkyi toiveikas aatos: syttyisiköhän tänä iltana uusi kirkas tähti kapellimestaritaiteen taivaalle?
Mahdolliset sensaation odotukset jäivät kuitenkin tällä erää täyttymättä. Sinänsä ehyesti sujunut konsertti antoi kyllä hyviä tulevaisuuden lupauksia, mutta sävähdyttäviä, ainutkertaisia elämyksen hetkiä se ei tarjonnut. Tämä oli oikeastaan täysin ymmärrettävää, sillä edes Mustosen tasoiselta huippulahjakkuudelta ei toki voi vaatia yliluonnollisia ihmeitä. Kapellimestariksi voi harjaantua vain johtamalla, ja tätä tuiki välttämätöntä kokemustahan Mustonen alkaa kerätä vasta nyt.

  
Kapellimestarin kykyjen ja taitojen arvioimista ajatellen Pastoraalisinfonia oli Beethovenin sinfonioista huonoin mahdollinen valinta, sen tunnelmat kun ovat lyhyehköä myrskykohtausta lukuunottamatta pelkkää auvoisaa, väliin unettavaakin maalaisidylliä.
Tietenkin asian voi ajatella toisinkin päin: taikomalla juuri tähän sinfoniaan elävän ja ylläpitävän tulkinnan kapellimestari voi todistaa todellisen suuruutensa. Niin tai näin, nimenomaan debytantin tehtäväksi kaipasi teosta, joka olisi tarjonnut hänelle tilaisuuden esitellä monipuolisemmin taiteilijaprofiiliaan.
Mustosen johtamistyyli poikkesi yllättävän täydellisesti hänen äärimmäisen persoonallisesta ja impulsiivisesta tavastaan soittaa pianoa. Vakaasti ja harkiten johtava kapellimestari Mustonen oli entuudestaan tuttuun pianisti Mustoseen verrattuna kuin eri mies.
Se, että kapellimestarin viitevarasto on toistaiseksi perin suppea ja yksipuolinen, on aivan luonnollista. Mutta minne katosivat taiteilijan kuohuva temperamentti ja usein jopa yli pursuillut ilmaisupaine?
Nautittavimpia hetkiä Pastoraalisinfonian tulkinnassa olivat pelimannien lystikäs soittelo ja sitä seurannut rajuilma, jonka Mustonen taitavan laskemoidusti kohotti vaikuttavaan tehoon. Muuten esitys jätti sinänsä kiitettävässä aistikkuudessaan ja tasapainoisuudessaan laimeahkon ja yksi-ilmeisen yleisvaikutelman.

  
Vaikka tahtipuikon käyttely olikin illan pääasia, ei Olli Mustonen malttanut pitää näppejään kokonaan erossa pianostakaan. Nykyään turhan yleiseksi tulleen muodin mukaisesti hän toimi Beethovenin C-duuri-pianokonserton esityksessä sekä kapellimestarina että solistina.
Olisi kuitenkin ollut parempi, että konsertilla olisi ollut joku toinen solisti - ei välttämättä pianisti. Näin Mustonen olisi voinut kokeilla ja esitellä myös kykyjään säestäjänä. Sitä paitsi yhtäaikainen johtaminen ja soittaminen on niin vaativa tehtävä, että se harvoin onnistuu moitteettomasti.
Eikä se onnistunut nytkään. Orkesterin yhteissoitto ei sujunut parhaalla mahdollisella tavalla, ja voimien hajottaminen verotti pianistin omaa suoritusta. Finaalin pirteä leikkimieli tempasi mukaansa ja hitaan osan runollisuus viehätti. Mutta ensimmäisen osan odottamaton laahaavuus otti suorastaan voimille.
Vaikka Mustonen enimmältään pystyikin vakuuttamaan omaperäisillä näkemyksillään ja pidäkkeettömällä taituruudellaan, ei korvia voinut ummistaa soiton häiritseviltä piirteiltä, nykiviltä äkkinäisyyksiltä ja kosketuksen epätasaisuuksilta.
Yhtä kaikki konsertti oli yleisölle suurta juhlaa: suosionosoituksia ei pihdattu.
 
ARTO SAKARI KORPINEN

 
Julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 14.9.1991
 
Tämän tiedoston teksti
copyright © 1997
Arto Sakari Korpinen
 
ASK
 
Päähakemisto Konserteissa koettua - hakemisto Tietoja