ASK Pro Musica Classica • Arto Sakari Korpisen musiikkisivut    
Kritiikin valokeila • 20/2000
pääsivu

hakemisto 2000


Ilkikurinen kääpiö mykisti

Vladimir Ashkenazy, piano
 
Sibeliustalossa Lahdessa
19.9.2000

  • Robert Schumann: Arabeski
  • Robert Schumann: Kreisleriana
  • Maurice Ravel: Gaspard de la nuit
  • Sergei Rahmaninov: Kuusi preludia opuksista 23 ja 32
  • Maurice Ravel: Pavane

pääsivu

hakemisto 2000

V ladimir Ashkenazyn pianoilta Sibeliustalossa tullaan muistamaan yhtenä konserttikauden kohokohdista Lahdessa. Aikamme etevimpiin muusikoihin kuuluvan taiteilijan kuuleminen on aina juhlaa, vaikka esitykset jättäisivät sijaa myös kritiikille.
Lukuisat pianistit ovat kautta aikain kokeilleet siipiensä kantavuutta kapellimestareina. Toiset ovat jääneet sille tielle, toiset palanneet kipin kapin takaisin pianon ääreen. Erittäin harva on kyennyt Ashkenazyn tavoin luomaan huippu-uran sekä pianistina että kapellimestarina ja pysyttelemään pitkään huipulla kummassakin roolissa. Jo tämä seikka taannee hänelle kunniapaikan muusikoitten elysiumissa.
Konsertin alussa yleisölle kerrottiin, että väliaika olisi tavallista pitempi taiteilijan käsivamman vuoksi. Myöhemmin vielä täsmennettiin, että hänen sormensa olivat kipeytyneet. Yhtä kaikki pianisti soitti urheasti läpi koko luvatun ohjelmansa. Ja vielä ylimääräisen kappaleen.

•  •  •
Kuin kohtalon oikusta Vladimir Ashkenazy aloitti iltansa aivan samalla kappaleella kuin Grigori Sokolov lopetti Sinfonia Lahden vieraana viime viikolla. Näin kehkeytyi kahden venäläisen mestarin välille mielenkiintoinen kilpa Schumannin Arabeskin tulkinnasta. Rohkenen tuomita sen Sokolovin eduksi luvuin 25-21 (asteikolla 0-25).
Tietenkin tilanteet poikkesivat toisistaan suuresti. Sokolovin soittaessa ylimääräistään me kuulijat olimme jo valmiiksi haltioissamme Beethovenin pianokonsertosta. Ashkenazyn aloittaessa iltaansa vasta maistelimme, mitä tuleman pitää. Sitä paitsi voi vain arvailla, miten paljon sormikivut vaikuttivat asiaan.
Joka tapauksessa Ashkenazyn tulkinta vaikutti eheän aistikkaanakin hieman harmaalta verrattuna niihin muistikuviin, jotka Sokolovin täydellisyyttä hiponut ja erittäin vivahteikas esitys jätti.
Sama mattapintaisuus ja kontrastien vähäisyys latistivat myös Schumannin pianosarjan Kreisleriana tulkintaa. Niin luontevan musikaalista ja hallittua kuin soitto alati olikin, en kokenut yhtäkään sykähdyttävää elämyksen hetkeä. Romantiikan tenhoisan puutarhan sävelet eivät tällä kertaa avautuneet täyteen kukkaansa.
•  •  •
Mutta väliajan jälkeen Ashkenazy osoitti todellisen suuruutensa ja mestaruutensa Ravelin pianosarjan Gaspard de la nuit tulkkina - eikä sormissa tuntunut olevan mitään vikaa.
Erääseen Alysius Bertrandin runoon perustuva Yön Gaspard onkin kuulunut Ashkenazyn loistonumeroihin jo 1960-luvulta lähtien. The Penguin Guide to Compact Discs -kirjan mukaan hänen analoginen levytyksensä oli tuolloin mittapuu, johon muita levytulkintoja verrattiin, eikä uudempi digitaalinen ole vähemmän vaikuttava.
Sarjan ensimmäisessä osassa Ondine (Aallotar) sävelet välkehtivät kuin valon ihastuttava leikki laineilla. Le Gibet (Hirsipuu) ei ehkä muotoutunut niin synkeäksi ja karmaisevaksi kuin nimen perusteella olisi voinut odottaa, mutta sitäkin enemmän se lumosi hienoilla harmonioillaan.
Vihdoin sarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa Scarbo, joka kuvailee ilkikurisen kääpiön haamua, Ashkenazy pani peliin koko suvereenin taituruutensa ja voitti! Pianokirjallisuuden vaikeimpiin kuuluvan kappaleen tulkinta sekä häikäisi että mykisti.
Tuskin on venäläistä pianistia, jonka perusohjelmistoon Rahmaninovin preludit eivät kuuluisi. Tuttujen preludien ohessa Ashkenazy tarjoili myös muutaman harvemmin kuullun. Tulkinnassa maistuivat huolella kypsytetyn nektarin jalot aromit.
Ylimääräistä numeroa kuunnellessa elettiin konsertin tiivistunnelmaisimpia hetkiä - aivan kuten Sokolovinkin illassa. Pavane pour une infante défunte (Pavane kuolleen infantan eli espanjalaisen prinsessan muistolle) on Ravelin varhaisimpia pianosävellyksiä ja tuttu myös säveltäjän omana orkesterisovituksena. Ashkenazy herkutteli nyt kosketuksessaan sillä herkkien sävytysten laajalla kirjolla, jota illan alussa kaipailin.
•  •  •
Tyylikäs käsiohjelma sujahti mukavasti taskuun, ja asiallisia olivat myös Kimmo Korhosen esittelytekstit. Mutta varsinainen ohjelmalista oli luvattoman puutteellinen.
Yön Gaspardin osien nimet joutui kaivelemaan esiin tuiki pienellä präntätystä esittelytekstistä. Myös Kreisleriana-sarjan osat olisi pitänyt luetella, vaikka niillä ei olekaan muuta otsikkoa kuin tempomerkintä. Rahmaninovin preludit kaipailivat sävellajejaan.

Arto Sakari Korpinen

Arto Sakari Korpinen

Tämän tiedoston teksti © Arto Sakari Korpinen
Sibeliustalon kuva © Lahden Sibeliustalo oy