ASK Pro Musica Classica • Arto Sakari Korpisen musiikkisivut    
Kritiikin valokeila • 12/2002
pääsivu

hakemisto 2002

Sirkushuvia ja leipää

Sinfonia Lahti
Sibeliustalossa 11.4.2002
 
Matthias Bamert, kapellimestari
Kari Kriikku, klarinetti

  • Kimmo Hakola: Klarinettikonsertto
  • Johannes Brahms: Sinfonia nro 1 c-molli

pääsivu

hakemisto 2002

O npa aikoihin eletty, kun niin sanotun vakavan musiikin uutuudet toinen toisensa jälkeen saavuttavat myrskyisän menestyksen - kuten Kimmo Hakolan estottomasti hurvitteleva klarinettikonsertto torstai-iltana Sinfonia Lahden konsertissa.
Siltä näyttää, että vihdoinkin ovat ohi ne ankeat vuosikymmenet, jolloin säveltäjät "ajan vaatimuksia" orjallisesti noudattaen näpräilivät norsunluutorneissaan paperinmakuisia tuotoksia elämälle vieraita sävellysjärjestelmiä käytellen.
Sumeilematta Kimmo Hakola on antanut heilurin heilahtaa toiseen äärimmäisyyteen kirjoittaessaan "Kari Kriikun näköisen konserton" opiskelutoverilleen ja ystävälleen. Hänen mielikuvituksensa on temmellellyt musiikin avarilla kentillä valtoimenaan, vailla turhien teorioitten painolastia.
Tuloksena on - kaikella kunnioituksella - puoliviihteellinen "sekametelisoppa", joka upposi kuulijoihin kuin kuuma veitsi voihin. Jopa niin, että joku ilkeämielinen voisi puhua yleisön kosiskelemisesta. Säveltäjän itsensä käyttämä sana spektaakkeli kuvaa sekin osuvasti teoksen rentoa, ulospäin suuntautunutta luonnetta.
Kähveltämättä varsinaisesti sävelaiheita Hakola on onnistuneesti sulauttanut sävelkieleensä muun muassa juutalaisten klezmer-musiikista tarttuneita vaikutteita. "Olen heittäytynyt virtaan ja keksinyt omat horat ja sirbat", hän virkkoi viime kesänä kantaesityksen aikoihin Porvoon suvisoitossa.
 

Kari Kriikku
 
I hastuttavinta konsertossa ovat sen viikarimainen leikkimieli ja huumori. Kari Kriikku, armoitettu klarinetin mestari, sai tilaisuuden leikitellä sydämensä kyllyydestä soittimellaan ja samalla esitellä häikäisevää taituruuttaan. Tässä toteutui valloittavasti musisoinnin muinainen lähtökohta - monissa kielissähän yksi ja sama sana tarkoittaa yhä sekä leikkimistä että soittamista.
Konserton ensiosan laaja kadenssi toi mieleen teknisillä vaikeuksilla lastatut Paganinin viulukapriisit. Sitä voisikin mainiosti esittää itsenäisenä soolokappaleena. Sen kutkuttavissa soittimellisissa temppuiluissa Kriikun ilmiömäinen taituruus, etten sanoisi taikuruus, kohosi huikaiseviin sfääreihin.
Kertoessaan Aplodit orkesterille -yhdistyksen jatkoilla halunneensa säveltää nimenomaan tavallista mittavamman konserton Hakola mainitsi yhdeksi esikuvakseen Brahmsin toisen pianokonserton, joka sekin on neliosainen. Näin illan säveltäjien välille löytyi ainakin yksi yhdistävä tekijä.
 

Matthias Bamert
 
N iin runsaasti virkistävää hupia kuin Hakolan konsertto tarjosikin, jäivät siinä sävelelliset ravintoarvot sittenkin huomattavasti vähäisemmäksi kuin Brahmsin rakastettavassa ensimmäisessä sinfoniassa, jonka Lahden sinfonikot soittivat erittäin hienosti.
Matthias Bamert, laajalti Euroopassa ja Yhdysvalloissa vaikuttanut sveitsiläissyntyinen kapellimestari, osoitti olevansa Brahmsin tulkitsijana mies paikallaan. Sellaisilta legendoilta kuin Georg Szell ja Leopold Stokowski saadut opit eivät selvästikään ole valuneet hukkaan.
Erityisesti ihailin Bamertin sointikorvaa, hänen oivaa kykyään tasapainottaa sointia ja saada esille partituuriin kätkeytyneitä hienouksia. Tämän ansiosta Sinfonia Lahden soitossa ei ilmennyt edes vähäisiä merkkejä siitä orkesterisoinnin tasapaksusta harmaudesta, josta Brahmsia aikoinaan moitittiin. Paitsi elävyyttä ja ilmavuutta sointiin tavoitettiin myös lähes impressionistisia värejä hivelevine sointiyhdistelmineen.
Yksityiskohtien aistikkaan ja osuvan ilmeittämisen ohella Bamert piti esimerkillisesti huolta kokonaisuuden johdonmukaisuudesta ja eheydestä. Hänen sulavat ja selkeät viitteensä olivat mieluisia paitsi korville myös silmille.
Pertti Kuusen käyrätorvellaan upean muhkeasti soittama "näin puhalsi alppitorvi tänään" -teema erottui yhtenä esityksen kohokohtana, samoin Lasse Junttilan tyylikäs oboesoolo.

Arto Sakari Korpinen
 
Tämän tiedoston teksti © Arto Sakari Korpinen
Matthias Bamertin kuva: Hanya Chlala, Intermusica Artistsí Management