ASK Pro Musica Classica • Arto Sakari Korpisen musiikkisivut    
Kritiikin valokeila • 19/2002
pääsivu

hakemisto 2002

Valloittavasti vaskilla

Vaskikvintetti Astra
Ristinkirkossa 24.5.2002

 

Kari Karjalainen, trumpetti
Anniina Karjalainen trumpetti
Elina Karjalainen, käyrätorvi
Tanja Karjalainen, pasuuna ja baritonitorvi
Aleksi Saraskari, tuuba
pääsivu

hakemisto 2002

Kari Karjalainen

L ahtelainen Vaskikvintetti Astra on eräässä suhteessa ainutlaatuinen yhtye. Tuskinpa koko maailmassa on toista vaskikvintettiä, jossa musisoi neljä saman perheen jäsentä. Trumpetisti Kari Karjalaisen, Astran perustajan ja johtajan, mukana soittavat hänen tyttärensä Anniina trumpettia, Elina käyrätorvea sekä Tanja pasuunaa ja baritonitorvea. Viisikon täydentää tuuballaan Aleksi Saraskari.
Vaikka soittajat Kari Karjalaista lukuun ottamatta ovatkin yhä opiskelijoitten kirjoissa, yltää Astra taidoissaan jo ammatilliselle tasolle. Takana on menestyksekkäitä konsertteja mm. useissa Saksan kaupungeissa. Viimeksi ovat kiitostaan suitsuttaneet Englannissa Royal Manchester College of Musicin arvovaltaiset puhallinprofessorit.
 
K onsertissaan Ristinkirkossa Astra tarjoili aluksi raikkaan tuulahduksen renessanssin ajoilta Monteverdin, Morleyn ja Weelkesin sävelin. Kuulija sai nauttia yhtyeen miellyttävän yhtenäiseksi ja tasapainoiseksi hioutuneesta muhkeasta soinnista, joka taipui yhtä hyvin juhlavaan arvokkuuteen kuin sävelten rientoisasti soljuvaan keinahteluunkin.
Suppén Runoilija ja talopoika -alkusoiton myötä siirryttiin kepeisiin wieniläistunnelmiin. Levollisesta alkujaksosta sävelet kiihtyivät kipakaksi laukaksi vaihtuakseen sitten viehkeäksi valssin keinunnaksi. Kaikessa räväkkyydessään loppuhuipennus osoitti Astran yhteissoiton pitävyyden.
Mieskuorojen suosima Heprealaisten vankien kuoro Verdin oopperasta Nabucco sopi vaskikvintetille yllättävän hyvin. Tuttu melodia muotoutui tyylikkään sulavana aistikkaasti toteutettuine voimanvaihteluineen. Merikannon pianolle säveltämä Valse lente, hidas valssi, tulkittiin sekin maukkaasti. Tosin alkujakson olisi voinut soittaa vielä vapaammin rubatossa - kuten säveltäjä on nuotteihin merkinnyt.
 
M ontin csárdás kuuluu viulistien suosituimpiin bravuurinumeroihin, mutta tällä kertaa primaksen vaativa tehtävä oli annettu - tuubistille! Taiturillisella soitollaan Aleksi Saraskari todisti, että hänen huulensa ovat ehdottomasti samaa paria. Puhallettuaan ensin herkästi lassú-jakson haikeita säveliä hän heittäytyi täysillä friska-jakson vauhdikkaaseen leikkiin. Hykerryttävä esitys kaiken kaikkiaan.
Kari Karjalainen tunnetaan myös taitavana säveltäjänä ja sovittajana. Omakohtaisista kokemuksista alkunsa saanut Murheen laulu soi vaikuttavan vakavailmeisenä koraalina, jossa vuosisatojen takaiset tyylipiirteet yhdistyivät hienosti nykyajan kirpeisiin harmonioihin. Konsertin sovitukset olivat lähes kokonaisuudessaan Kari Karjalaisen käsialaa. Manchesterissa ne herättivät jopa niin myönteistä huomiota, että johtivat tilauksiin.

Arto Sakari Korpinen
 
Tämän tiedoston teksti © Arto Sakari Korpinen