ASK Pro Musica Classica • Arto Sakari Korpisen musiikkisivut
 
Kritiikin valokeila • 12/2004
   




Welcome home, Maestro!

Sinfonia Lahti
Sibeliustalossa 6.5.2004
 
Osmo Vänskä, kapellimestari
Martin Fröst, klarinetti

  • Mikko Heiniö: On the Rocks
  • Carl Nielsen: Klarinettikonsertto
  • Anton Bruckner: Sinfonia nro 7 E-duuri

ASK


Osmo Vänskä
 
W elcome home from Minnesota, Maestro Vänskä! Ehti kulua lähes neljä kuukautta siitä, kun Osmo Vänskä viimeksi johti lahtelaisia muusikoitaan. Heidän pitkään odotettu kohtaamisensa sujui voitokkaasti entiseen tuttuun tapaan. Kuntonsa rapistumattomana säilyttänyt orkesteri ylti pidetyn maestronsa johdolla nautittaviin suorituksiin.
 
Iloisen yllätyksen tuotti konsertin aloittanut Mikko Heiniön sävellys On the Rocks. Intouduin kehuskelemaan Heiniötä jo syksyllä 1999, kun Sinfonia Lahti soitti Vänskän johdolla hänen sinfoniansa Yön ja rakkauden lauluja. En silti arvannut, että On the Rocks, jonka Heiniö sanoo omistaneensa "kesäisen sävellysmajansa" vieressä kohoavalle pystysuoralle rantakalliolle, olisi näin hieno, etten sanoisi mestarillinen teos.
 
Ilmeisesti meidän on tyydyttävä sävellyksen englanninkieliseen nimeen, sillä sen sisältämiä sanaleikkejä ei voi suomentaa. Vaikka Heiniö sanookin tarvinneensa jäitä "pikemminkin urheiluvammojen kuin grogien viilentämiseen", lienee mitä todennäköisintä, ettei hänen innoituksen lähteistään ole pulppuillut pelkästään vettä. Ymmärtääkseni nimen tarkoituksena on myös synnyttää mielleyhtymiä rockmusiikkiin.
 
Ohjelmallista musiikkia ei On the Rocks silti ole. Ainakin minä nautiskelin teoksesta pelkkänä musiikkina, siemailin ihastuneena sen hiveleviä harmonioita, viehkeitä melodioita ja upeita sointivärejä. Sävelkieli vaikutti sangen persoonalliselta, jos kohta olinkin erottavinani häivähdyksiä Stravinskin Kevätuhrista ja lopun rytmileikeissä jopa meksikolaisen Silvestre Revueltasin hypnoottisesta käärmetanssista Sensemayá.
 

Martin Fröst
 
K onsertin ruotsalainen solisti Martin Fröst osoitti loistavasti hallitulla ja ilmaisuvoimaisella tulkinnallaan Nielsenin klarinettikonsertosta, että Kari Kriikku on saanut vahvan kilpaveikon tavoiteltaessa Pohjoismaiden ellei peräti koko maailman klarinettimestaruutta. Ehkä Kriikku on tulkitsijana omaperäisempi ja rohkeampi, kun Fröst puolestaan palvoo klassista muotopuhtautta. Mutta soittimensa täydellisesti hallitsevina taitureina he lienevät jokseenkin tasapäisiä.
 
Ilman nuotteja soittaneen Fröstin klarinetti kantoi hurmaavan vivahteikkaana. Niin voimankäytön kuin sävytystenkin asteikko ihastutti laajuudellaan; erityisesti hivelivät korvaa herkät pianossimot. Häikäisevintä hänen taituruutensa oli vauhdikkaassa soolokadenssissa, johon hän taikoi moniäänisyyden vaikutelman.
 
O smo Vänskä täydensi menestyksekästä Bruckner-sarjaansa johtamalla itävaltalaisen mestarin seitsemännen sinfonian. Eikä hän tälläkään kertaa pettänyt Bruckner-ystävien korkealle virittäytyneitä odotuksia. Näkemyksellinen ja yksityiskohtia myöten hiottu tulkinta piti kuulijan herpaantumattomasti otteessaan.
 
Heti ensi tahdeista lähtien tulkinta säteili henkevyyttä ja tunteen lämpöä. Brucknerin rakastettavat teemat sävyteltiin usein hienostuneen sulokkaasti aitoon wieniläiseen tyyliin.
 
Wagnerin kuoleman aavisteluissa sävelletty, surumieltä huokuva hidas osa kuuluu Brucknerin nerokkaimpiin ja koskettavimpiin luomuksiin. Antaumuksellinen ja mestarillisesti jäsennelty tulkinta luotasi syvältä musiikin salaperäisiä maailmoja. Harvinaisuutena saatiin herkutella neljän Wagner-tuuban pehmeän täyteläisellä soinnilla.
 
Lennokkaasti eteni Wagnerin Valkyyriain ratsastuksen mukaelmaksi sanottu scherzo, jota hallitsee kolmisoinnun kvinttikäännöksen pohjautuva rallatteleva aihelma. Osa on malliesimerkki siitä, miten Bruckner rakentaa banaalilta vaikuttavasta teemasta nerokkaan luomuksen.
 

Arto Sakari Korpinen


pääsivu | hakemisto 2004
 
Martin Fröstin kuva hänen kotisivultaan
 
Tämän tiedoston teksti © 2004 Arto Sakari Korpinen