ASK Pro Musica Classica • Arto Sakari Korpisen musiikkisivut
 
Kritiikin valokeila • 20/2005
   

Operetin hurmaa
 
Lahden operettifestivaalin
Kaunis Mademoiselle -konsertti
Sibeliustalossa 6.10.2005
 
Salonkiorkesteri Operet
Janne Hanhijärvi, kapellimestari
 
Solisteina: Minna-Liisa Värelä, sopraano
Pekka Siponen, baritoni
Riku Rokkanen, baritoni
Emilia Vesalainen, sopraano
Heini Lappalainen-Nykänen, sopraano
Outi Pekkarinen, sopraano
Satu Jaatinen, sopraano
Eva Comét, sopraano
Satu Yli-Suutala, mezzosopraano

 
Franz Lehárin, Emmerich Kálmánin, Theo Mackebenin ja Johann Strauss nuoremman lauluja.
 
ASK

Janne Hanhijärvi

 

A ikoinaan meillä Suomessa niin suositut wieniläisoperetit ovat viime vuosikymmeninä jääneet amerikkalaisoperettien eli musikaalien jalkoihin. Valitettavaa tämä on siksi, että wieniläisoperetit ovat toinen toistaan viehkeämpien sävelmien runsaudensarvia.
 
Joittenkin mielestä hienostopiirien leikkejä kuvailevat wieniläisoperetit eivät sovi nykyajan henkeen: eivät meitä kiinnosta menneitten aikojen perintöruhtinaat, mustalaisruhtinattaret, markiisit, kreivittäret, mustalaisparonit, husaarit, czárdáskavaljeerit.
 
Katin kontit, siniveristen toilailujahan ahmitaan lehdistä jatkuvasti, niin tasavaltalaisia kuin tässä ollaankin.
 
Niinpä on mainiota, että Lahdessa on ryhdytty toimiin wieniläisoperetin maineen ja suosion palauttamiseksi. Nyt kolmatta kertaa järjestetty pienimuotoinen operettifestivaali konsertteineen saattaa myöhemmin laajentua kokonaisten operettien esityksiksi.
 
F estivaalin ensimmäisen konsertin ohjelma koostui maittavasta valikoimasta tuttuja sävelmiä, jotka pitkästä aikaa kuultuina osoittivat kiistattoman ikivihreytensä: vuosikymmenet eivät ole hiukkaakaan haalistaneet niitten tenhoa.
 
Lahden ammattikorkeakoulun oopperaluokan nuoret opiskelijat lauloivat kautta illan varsin nautittavasti, muutamat jopa loistavasti.
 
Räjähtävimmät suosionosoitukset sai - eikä suotta - sopraano Eva Comét, joka tulkitsi hurmaavan vapautuneesti ja tyylikkäästi Rosalinden csárdásin Johann Strauss nuoremman Lepakosta, operettien operetista. Ihastuttavan kirkkaana ja vaivattomana helisi hänen koloratuuritehtäviinkin viittaava äänensä.
 
Notkeasti käytteli myös sopraano Miina-Liisa Värelä sievästi ja puhtaasti soivaa ääntään. Tulkinta oli aitoa ja aistikasta niin Iloisen lesken Vilja-laulussa kuin Giudittan aariassakin, molemmat Franz Lehárin käsialaa.
 
Sopraano Emilia Vesalainen esitti Ilonan laulun ja csárdásin Lehárin Mustalaisrakkaudesta miellyttävän soinnikkaasti ja aistikkaasti. Illan nautittavimpiin kuului myös Heini Lappalainen-Nykäsen tulkinta Emmerich Kálmánin Mustalaisruhtinattaren laulusta Heijaa, heijaa. Hän omaa erinomaisen, kirkkasti kantavan äänimateriaalin, eikä temperamentikkaassa tulkinnassakaan ollut valittamista.
 
Baritoni Pekka Sipostakin voi luonnehtia tulevaisuuden lupaukseksi. Hänen sävykkäästi värittyneessä äänessään riittänee ainesta suuriinkin tehtäviin. Miellyttävän herkästi ja tunteellisesti Siponen tulkitsi Volga-laulun Lehárin Perintöruhtinaasta.
 
A inoa poikkeus konsertin operettilinjasta oli Theo Mackebenin - iki-ihanan Warum-laulun säveltäjän - elokuvasävelmä Itke en lemmen tähden. Satu Jaatisen sopraano kantoi komeasti etenkin ylärekisterissä, ja tulkinnassa riitti asiaankuuluvaa rempseyttä.
 
Illan päätösnumero, Adelen laulu Lepakosta, onnistui niin upeasti, että se jouduttiin uusimaan. Outi Pekkarinen lauloi soolo-osuuden nätisti, ja muut laulajat osallistuivat esitykseen raikassointisena, sopraanojen hallitsemana kuorona.
 
Laulajia säesti oivasti Lahden ammattikorkeakoulun opettajista ja oppilaista koottu Salonkiorkesteri Operet, jota Janne Hanhijärvi johti selkein ja määrätietoisin ottein. Konserttimestari Pertti Sutinen pääsi väläyttämään taitojaan mustalaisprimaksena jo mainitussa Mustalaisrakkauden laulussa.
 
Toivottavasti en ole edellä kirjoittanut liiemmälti puppua. Pilkkopimeässä katsomossa käsiohjelman lukeminen oli näet täysin mahdotonta.
 

Arto Sakari Korpinen


pääsivu | hakemisto 2005
 
Tämän tiedoston teksti © 2005 Arto Sakari Korpinen