Pro Musica Classica
logo PRO MUSICA CLASSICA
Arto Sakari Korpisen musiikkisivut
Arto Sakari Korpinen's music pages

Pääsivu
Hakemistot
Hakemisto
Valikoima
Nuo kriitikot!
Linkkisivu
Palaute

 
Main page
Indexes
Selection
Those critics!
Links page
In english
Feedback

 
Moninkertainen
Curriculum vitae
 
Tiellä tähtiin
 
 
Sinfonia Lahti
Lahden Sibeliustalossa 3.4.2008
 
Andris Nelsons, kapellimestari
Baiba Skride, viulu
 
  • Richard Strauss: Macbeth, sinfoninen runo Shakespearen mukaan
  • Benjamin Britten: Viulukonsertto
  • Dmitri Shostakovitsh: Sarja musiikista elokuvaan Hamlet

 
Andris Nelsons & Baiba Skride
 
H yvin tyylikkään ja jyrkkine vastakohtineenkin tasapainoisen kokonaisuuden muodosti Sinfonia Lahden konsertin ohjelma.
 
William Shakespearen tragedioiden synkkiä tunnelmia väkevästi kuvaileva teokset – Richard Straussin sinfoninen runo Macbeth ja sarja Dmitri Shostakovitshin musiikista elokuvaan Hamlet – kehystivät Benjamin Brittenin lempeästi tunnelmoivaa ja kepeästi leikittelevää viulukonserttoa.
 
Varjopuolena yksikään teoksista ei edustanut säveltäjänsä tuotannon terävintä kärkeä. Niinpä ohjelmasta puuttui se tuiki tarpeellinen "sisäänheitto"-sävellys ja sali täyttyi vain puolilleen.
 
Tämä oli erityisen valitettavaa siksi, että illan soitannollinen ja tulkinnallinen taso nousi häikäisevän korkealle tasolle niin nuorten latvialaisten taiteilijavieraitten kuin iskuvoimaisesti ja taiturillisesti musisoineen orkesterinkin ansiosta.
 
H yvää vauhtia matkalla tähtiin ovat sekä kapellimestari Andris Nelsons (30) että viulisti Baiba Skride (27).
 
Nelsons on jo ehtinyt toimia Latvian kansallisoopperan ja Luoteis-Saksan filharmonian ylikapellimestarina. Ensi syksynä hän seuraa Simon Rattlea ja Sakari Oramoa Birminghamin maineikkaitten sinfonikkojen musiikillisena johtajana. Lisäksi keikkakalenterissa vilisee huippuorkestereita Amsterdamin Concertgebouw-orkesterista Los Angelesin filhar monikkohin.
 
Sibeliustalossa torstai-iltana koetun jälkeen ei menestystä tarvitse ihmetellä. Energisesti ja sähköistävästi työskentelevän Nelsonsin olemus huokuu karismaa, joka pitää niin orkesterin kuin kuulijatkin herpaantumattomasti otteessaan.
 
Torstain Etlarissa Nelsons kertoi, että musiikilla on hänelle "puhtaasti egoistinen" merkitys: "Sieluni tarvitsee musiikkia kuten tarvitaan ruokaa." Tätä näkemystä vahvisti hänen kokonaisvaltaisesti eläytyvä johtamistapansa, joka veti orkesterin vastustamattomasti mukaansa. Ei vain "tehty" musiikkia, vaan siinä elettiin.
 
Joku saattoi hyvinkin pitää Nelsonsin liikehdintää polvien notkisteluineen kiusallisen liiallisena ja levottomana. Minua tämä ei kuitenkaan häirinnyt, sillä näyttävimmätkin eleet liittyivät elimellisesti musiikkiin eivätkä vaikuttaneet teatraaliselta keikailulta.
 
Leimallisin piirre niin Straussin kuin Shostakovitshinkin sävelten tulkinnassa oli kipunoivan jännitteen hehkuttama intensiivisyys. Musiikin dramaattisimmissa vaiheissa soitto sävähdytteli paitsi iskevällä jäntevyydellään myös upeasti toteutetuilla tehokeinoillaan. Mutta esimerkiksi Hamlet-sarjan Ofeliaa hellästi kuvailevassa osassa saatiin nautiskella myös sävelten herkästä runollisuudesta.
 
B aiba Skriden kansainvälinen ura ponnahti vauhtiin arvostetun Kuningatar Elisabeth -viulukilpailun voitolla Brysselissä 2001. Tietä maineen kukkuloille ovat sittemmin viitoittaneet sekä menestyksekkäät esiintymiset merkittävien orkestereitten solistina että runsaasti kehuja keränneet levytykset.
 
Siitä päätellen, että Skridellä oli lavalla nuotit mukanaan, Brittenin konsertto on hänellä vielä "sisäänajo"-vaiheessa. Hallitusti ja nautittavasti hän kuitenkin jo tulkitsi tämän rakenteeltaan poikkeuksellisen konserton, jossa hitaat ääriosat kehystävät nopeata keskiosaa.
 
Japanilaiselta Nippon Music Foundationilta lainassa oleva Stradivarius-viulu – lisänimeltään Wilhelmj 1800-luvulla eläneen saksalaisen viulutaiturin mukaan – soi korkeuksissa ihastuttavan hopeisena ja alempana täyteläisen lämpimänä.
 
 
Arto Sakari Korpinen
 
Tämän tiedoston teksti copyright © 2008 Arto Sakari Korpinen