Pro Musica Classica
logo PRO MUSICA CLASSICA
Arto Sakari Korpisen musiikkisivut
Arto Sakari Korpinen's music pages

Pääsivu
Hakemistot
Valikoima
Nuo kriitikot!
Linkkisivu
Palaute

 
Main page
Indexes
Selection
Those critics!
Links page
In english
Feedback

 
Moninkertainen Hupi
Curriculum vitae
 
Mozartia herkän runollisesti

Sinfonia Lahti
Lahden Sibeliustalossa
21.3.2013
 
Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari
Angela Hewitt, pianosolisti

  • Wolfgang Amadeus Mozart: Alkusoitto oopperasta Taikahuilu
  • Wolfgang Amadeus Mozart: Pianokonsertto B-duuri KV 450
  • Igor Stravinski: Sarja baletista Tulilintu (1945)
  • Angela Hewitt
    Angela Hewitt

    Angela Hewittin
    sinänsä hyvin myönteinen esittely konserttipäivän Etelä-Suomen Sanomissa oli saanut otsikon "Pedantti huippupianisti".

    Sinfonia Lahden maailmankuulu kanadalainen solisti oli nimittäin lähettänyt kapellimestari Santtu-Matias Rouvalille ja orkesterille etukäteen nuotit tarkkoine tulkintaohjeineen, mikä ainakin Lahdessa on todella harvinaista ellei peräti ainutkertaista.

    Vaikka sana pedanttinen juontuu latinan opettamista tarkoittavasta arvostavasta sanasta, on sille nyttemmin ainakin suomen kielessä vakiintunut sävyltään negatiivinen merkitys: turhantarkka, pikkumainen, saivarteleva. Musiikkia tulkittaessa pedanttisuus usein viittaa myös kuivakkuuteen, harmauteen, arkisuuteen, mielikuvituksettomuuteen.

    Niinpä on tarpeen tähdentää, että mistään tämmöisestä ei nyt ollut kysymys, ei sinne päinkään.

    Lahdessa on vuosien saatossa kuultu Mozartin pianokonsertoista kosolti hienoja esityksiä, mutta tuskin koskaan näin herkän tunteellista ja runollista tulkintaa kuin nyt B-duuri-konsertosta KV 450.

    Nopeat ääriosat Hewitt soitti mukaansa tempaavan lennokkaasti ja ilmeikkäästi sekä sai sävelten kuvioinnit ja juoksutukset kimmeltämään hurmaavasti. Kadensseissa hän asetti musiikin luontevan ja puhuttelevan tulkinnan taituruudella loistelun edelle.

    Leimallisinta ja ihailtavinta Hewittin tulkinnassa olivat kuitenkin äärimmäisen tarkasti punnitut pianissimot, jotka pääsivät erityisen hyvin esille lumoavan hitaan osan syväluotauksissa.

    Santtu-Matias RouvaliHyvin olivat esitysohjeet menneet perille: musisointi sujui ihastuttavan yksituumaisesti, eivätkä solistin pianissimot peittyneet.

    Ylimääräinen numero tarjosi välähdyksen Hewittista armoitettuna Bach-tulkkina. Hänen vauhdikas tulkintansa partitan nro 1 B-duuri gigasta tuskin oli viimeisen päälle hiottuine vivahteineen, crescendoineen, diminuendoineen puhdasoppisten barokistien mieleen, mutta me muut nautimme täysin siemauksin.

    Santtu-Matias Rouvali (kuva), salin pullolleen vetänyt profeetta omallakin maallaan, taikoi Mozartin Taikahuilu-alkusoittoon sekä uljasta juhlavuutta että satumetsän hämyistä vipellystä.


    Stravinskin Tulilintu, hänen ensimmäinen balettinsa, ei kokonaisuutena yllä hänen Kevätuhrinsa ja Petruškansa täydelliseen mestaruuteen. Nyt kuultuun sarjaan vuodelta 1945 sisältyy makupalojen ohella myös vähemmän kiinnostavia osia.

    Sitäkin sykähdyttävämmän vaikutuksen tekivät Kuningas Kaštšein hurja hornantanssi ja maata järisyttävä finaali kerrassaan upeina tulkintoina. Niitten välissä tunnelmallinen kehtolaulu huokui koskettavasti hellyyttä ja lämpöä.
     
     
    Arto Sakari Korpinen
     
    Hakemisto 2013
    Hakemisto 2012
    Kaikki hakemistot
    Teksti julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 23.3.2013
    Copyright © Arto Sakari Korpinen 2013