|
|
|
Sinfonia
Lahti
Lahden Sibeliustalossa
21.3.2013
Santtu-Matias Rouvali,
kapellimestari
Angela Hewitt, pianosolisti
Wolfgang Amadeus Mozart: Alkusoitto oopperasta Taikahuilu
Wolfgang Amadeus Mozart: Pianokonsertto B-duuri KV 450
Igor Stravinski: Sarja baletista Tulilintu (1945)
|
|
Angela Hewitt
 ngela Hewittin sinänsä hyvin myönteinen esittely konserttipäivän Etelä-Suomen Sanomissa oli saanut otsikon "Pedantti huippupianisti".
Sinfonia Lahden maailmankuulu kanadalainen solisti oli nimittäin lähettänyt kapellimestari Santtu-Matias Rouvalille
ja orkesterille etukäteen nuotit tarkkoine tulkintaohjeineen, mikä
ainakin Lahdessa on todella harvinaista ellei peräti ainutkertaista.
Vaikka sana pedanttinen juontuu latinan opettamista tarkoittavasta
arvostavasta sanasta, on sille nyttemmin ainakin suomen kielessä
vakiintunut sävyltään negatiivinen merkitys: turhantarkka, pikkumainen,
saivarteleva. Musiikkia tulkittaessa pedanttisuus usein viittaa myös
kuivakkuuteen, harmauteen, arkisuuteen, mielikuvituksettomuuteen.
Niinpä on tarpeen tähdentää, että mistään tämmöisestä ei nyt ollut kysymys, ei sinne päinkään.
 ahdessa
on vuosien saatossa kuultu Mozartin pianokonsertoista kosolti hienoja
esityksiä, mutta tuskin koskaan näin herkän tunteellista ja runollista
tulkintaa kuin nyt B-duuri-konsertosta KV 450.
Nopeat ääriosat Hewitt soitti mukaansa tempaavan lennokkaasti ja
ilmeikkäästi sekä sai sävelten kuvioinnit ja juoksutukset kimmeltämään
hurmaavasti. Kadensseissa hän asetti musiikin luontevan ja puhuttelevan
tulkinnan taituruudella loistelun edelle.
Leimallisinta ja ihailtavinta Hewittin tulkinnassa olivat kuitenkin
äärimmäisen tarkasti punnitut pianissimot, jotka pääsivät erityisen
hyvin esille lumoavan hitaan osan syväluotauksissa.
 Hyvin
olivat esitysohjeet menneet perille: musisointi sujui ihastuttavan
yksituumaisesti, eivätkä solistin pianissimot peittyneet.
Ylimääräinen numero tarjosi välähdyksen Hewittista armoitettuna
Bach-tulkkina. Hänen vauhdikas tulkintansa partitan nro 1 B-duuri
gigasta tuskin oli viimeisen päälle hiottuine vivahteineen,
crescendoineen, diminuendoineen puhdasoppisten barokistien mieleen,
mutta me muut nautimme täysin siemauksin.
Santtu-Matias Rouvali (kuva), salin pullolleen vetänyt profeetta omallakin
maallaan, taikoi Mozartin Taikahuilu-alkusoittoon sekä uljasta
juhlavuutta että satumetsän hämyistä vipellystä.
 travinskin
Tulilintu, hänen ensimmäinen balettinsa, ei kokonaisuutena yllä hänen
Kevätuhrinsa ja Petruškansa täydelliseen mestaruuteen. Nyt kuultuun
sarjaan vuodelta 1945 sisältyy makupalojen ohella myös vähemmän
kiinnostavia osia.
Sitäkin sykähdyttävämmän vaikutuksen tekivät Kuningas Kaštšein hurja
hornantanssi ja maata järisyttävä finaali kerrassaan upeina
tulkintoina. Niitten välissä tunnelmallinen kehtolaulu huokui
koskettavasti hellyyttä ja lämpöä.
|
Teksti julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 23.3.2013
Copyright
© Arto Sakari Korpinen 2013
|
|
