Pro Musica Classica
logo PRO MUSICA CLASSICA
Arto Sakari Korpisen musiikkisivut
Arto Sakari Korpinen's music pages

Pääsivu
Hakemistot
Valikoima
Nuo kriitikot!
Linkkisivu
Palaute

 
Main page
Indexes
Selection
Those critics!
Links page
In english
Feedback

 
Moninkertainen hupi
Curriculum vitae
 
Nimi korvan taakse


Sinfonia Lahti
Lahden Sibeliustalossa
30.10.2014
 
Ville Matvejeff, kapellimestari
Stefania Passamonte, pianosolisti
  • Éric Tanguy: Affettuoso – In memoriam Henri Dutilleux
  • Sergei Rahmaninov: Pianokonsertto nro 2 c-molli
  • Robert Schumann: Sinfonia nro 3 Es-duuri, "Reiniläinen"
Ranskalaisen Éric Tanguy'n nimi kannattaa pistää korvan taakse. Hänen sävellyksensä Affettuoso, jonka Sinfonia Lahti soitti ensi kertaa Suomessa, osoittautui upeaksi luomukseksi.


Éric TanguyVille Matvejeff
Éric Tanguy (vas.) ja Ville Matvejeff

Luontevasti etenevä ja ehyeksi kokonaisuudeksi kasvava sävellys piti kuulijan alati vallassaan. Niin persoonallisen sävelkielen on Tanguy luonut, ettei mieleeni juolahtanut selvästi tunnistettavia esikuvia. Orkesterin keinovaroja hän käyttelee mestarin ottein.

Tanguy'n musiikkiin oli myös ranskalaismestari Henri Dutilleux niin ihastunut, että otti häneen puhelimitse yhteyttä. Osoituksena syntyneestä ystävyydestä Tanguy sävelsi ja omisti Affettuoson viime vuonna 97-vuotiaana kuolleen Dutilleux'n muistolle.

Tanguy'n ystäviin kuuluu myös Jyväskylän sinfonikkojen nuori maetro Ville Matvejeff, joka johti Affettuoson tulisieluisin ottein. Orkesteri vastasi haasteeseen intomielisesti ja voitokkaasti.

Ei, italialainen pianosolisti Stefania Passamonte ei ollut maalannut kasvoilleen punaista naamiota, joka herätti ennakkoon huomiota ja kummastusta konserttia mainostaneessa kuvassa. Eikä näin syntynyt mielikuva villistä nuoresta muusikosta pitänyt ollenkaan paikkaansa.

Stefania Passamonte
Stefania Passamonte

Päinvastoin. Enpä muista koskaan kuulleeni romanttisen musiikin tunnekylläisimpiin teoksiin kuuluvaa Sergei Rahmaninovin c-molli-pianokonserttoa näin vaisusti tulkittuna. Hieman outoon valoon joutuikin käsiohjelman mahtaileva luettelo taiteilijan saavutuksista kuten maininta astelemisesta palkintoseremonioiden punaisella matolla Lontoossa.

Tulkintaotteen hentoudesta ja kosketuksen mattapintaisuudesta kärsivät erityisesti nopeat ääriosat. Vasta finaalin upeassa loppuhuipennuksessa lennähti flyygelistä kunnolla ilmoille sitä soinnin kimmellystä, jota olin kaipaillut pitkin matkaa. Taivaalliseen hitaaseen osaan pianistin tulkintaote sopi paremmin: saatiin nauttia herkästä vuoropuhelusta orkesterin kanssa.

Esityksen hurmaavimmat hetket tarjosi kuitenkin orkesteri ilman solistia. Finaalin ihanan sivuteeman soittivat hivelevän kauniisti ensin alttoviulut ja myöhemmin koko jousisto.

Konsertin päättänyt Robert Schumannin Reiniläinen sinfonia oli jälleen vakuuttava osoitus Matvejeffin erinomaisista kyvyistä musiikin sytyttävään tulkintaan. Laajakaarisia viitteitä kannattaisi kuitenkin käytellä säästeliäämmin ja ylipäätään mukauttaa johtamista herkemmin musiikin kunkin hetken tunnelmiin.

Arto Sakari Korpinen

Hakemisto 2014

Hakemisto 2013

Kaikki hakemistot

Éric Tanguy'n kuva hänen nettisivuiltaan
Ville Matvejeffin kuva
: Jani Laukkanen /
Fazer Artists' Management
Stefania Passamonten kuvat hänen nettisivuiltaan


Teksti julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 1.11.2014

Copyright © Arto Sakari Korpinen 2014